perjantai 30. joulukuuta 2011

PIENI PÄIVITYS

OHJEIDEN LATAUSLINKIT VIHDOINKIN PÄIVITETTY TOIMIVIKSI! Muutakin sieltä sun täältä poimittua materiaalia saa sähköpostilla kysymällä!


http://whiterebelsfinland.blogspot.com/p/ohjeita-materiaalia.html

perjantai 23. joulukuuta 2011

torstai 1. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivän konsertti 10.12. HELSINKI

Independence Day Concert 10.12., Helsinki

Revalers (Tallinn, Estonia), Civic Duty (Helsinki) + special guest!

20€, 16:00->

helsinkiskins (at) hotmail.fi



perjantai 4. marraskuuta 2011

VALLANKUMOUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

Suoraan kansallissosialismi.org-sivustolta lainattu, alun perin Info-14 julkaisema fiktiivinen toimintakirjoitus. Blogin ylläpito ei yllytä toimimaan tämän kertomuksen pohjalta, tai tekemään yhtään mitään.

______________________

Vallankumous hyvinvointivaltiossa

Molemmat toverit A ja B kävelivät tihkusateessa kun A viimein päätti esitellä idean, joka oli kasvanut hänen tajunnassaan siitä asti kun hän oli tajunnut, ettei vallitsevaa yhteiskunnan tilaa voisi parantaa rauhanomaisin keinoin.

Molemmat olivat olleet jo pitkän aikaa samaa mieltä, että yhteiskuntaa olisi pakko muuttaa radikaalisti, tai ehkä jopa murskata se kokonaan, jotta se voitaisiin korvata uudella. Mutta A:lla oli ollut lapsellinen toive, että se voisi tapahtua ilman liian laittomia tekoja. Todellisuus oli kuitenkin lopulta saanut hänet kiinni ja A hengitti tämän takia syvään kertoakseen B:lle siitä väkivaltaisemmasta tulevaisuudesta, jonka hän näki edessään.

"Niin, kuten kerroin viimeksi, olen tullut siihen tulokseen, että olet ollut oikeassa koko ajan - ainakin siinä määrin, että olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei kansamme olemassaoloa voida turvata ilman, että joudutaan käyttämään väkivaltaa. Rauhanomaisten toimien aika on ohi ja... tai mitä hittoa minä oikein puhun, rauhanomaisten keinojen aikaa ei koskaan ollut ja he joilla on samat mielipiteet, mutta jotka silti tahtovat jatkaa lentolehtisillään ja internetsivuillaan eivät ole muuta kuin pateettisia ja typeriä todellisuuden kieltäjiä."

"On olemassa puolueita, jotka ovat yrittäneet käyttää rauhanomaisia keinoja sitten 1950-luvun, mutta heitä on ainoastaan haukuttu. Väkivalta muovaa historiaa, vaikkakin sekä viholliset että mielipideveljet yrittävät eri syistä saada meidät uskomaan jotain muuta. Toivon vaan, ettemme ole liian myöhässä. Alustavasti olin itsekin harmissani, että joutuisimme käyttämään yhä väkivaltaisempia keinoja, mutta mitä enemmän olen asiaa ajatellut sitä vakuuttuneempi olen siitä, että juuri järjestäytyneellä väkivallalla on ratkaiseva merkitys."

"Propagandan täytyy tietenkin jatkua eri tavoin, mutta ilman väkivaltaa propaganda ei ole muuta kuin yksinkertaista mainostietoa, jota usein ei edes lueta ja se propaganda mitä tänään julkaistaan, on joka tapauksessa täysin naurettavaa."

"Mehän tahdomme päästä valtaan ja koska kaikki valta pohjimmiltaan perustuu väkivaltaan, täytyy jokaisen puolueen, joka vaatii valtaa, pitää huoli siitä, että se on riittävän hyvä väkivallan käytössä maan rajojen sisällä. Nyt ei tietenkään ole olemassa yhtään suurempaa puoluetta johon me tai joku muu voisi liittyä, mutta se ei ole esteenä sille, että aloittaisimme vallankumouksen jo tänään ja antaisimme järjestön kasvaa vähitellen. Aluksi meidän täytyy solmia löyhä verkosto niiden samanmielisten kesken, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti sen sijaan, että pitäisimme tärkeimpänä rakentaa järjestöä, johon olisi tänä päivänä helppoa soluttautua. Joukkoon yksilöitä, joita ajaa eteenpäin aate, ei sen sijaan pysty soluttautumaan."

"En ole aiemmin muovannut ajatuksiani sanoiksi, joten toivon, että ymmärrät, mikäli saatan toistaa itseäni, mutta kyseessä on silti vain idea siitä, kuinka voimme vaikuttaa asioihin meille myönteisellä tavalla - vaikkakin emme voi odottaa seuraavilta vuosilta mitään muuta kuin paljon väkivaltaa. Ensiksi meidän täytyy kuitenkin heikentää vihollista huomattavasti. Saat mielellään kysyä mikäli mietit jotakin!" B nyökkäsi.

"Kuten hyvin tiedät, tänä päivänä erittäin harvat ovat kiinnostuneita taistelemaan jonkin suuremman puolesta kuin oman taloudellisen hyödyn. Yhteiskunta, jossa elämme tänään, on täysin mädäntynyt ahneudesta ja he joilla on ehdoton taloudellinen valta, ovat ilmeisesti päättäneet hävittää kansamme mahdollisimman nöyryyttävästi."

"Tietenkin on olemassa heitä, jotka kyseenalaistavat finanssimafian joka toimii kulien takana, mutta emme saa enää tuhlata voimavaroja sen tosiseikan valaisemiseen, toisin sanoen jälleen toteamaan ongelma. Helvettiin nämä idiootit!

Riittää, että päätämme juuri meillä eikä kellään muulla olevan vallan meistä, täysin huolimatta siitä mitä taloudellista tai poliittista järjestelmää joku muu edustaa. Vallitseva yhteiskunta, valtio, on joka tapauksessa vihollisemme ja meidän täytyy iskeä sen kimppuun ja päihittää se, ennen kuin se päihittää meidät. Valtion murskaaminen on se asia, jonka eteen meidän ja jokaisen, joka on kiinnostunut kansan selviämisestä, tulisi tehdä töitä tästä eteenpäin! Mehän taistelemme kansamme olemassaolosta ja tulevaisuudesta, ja on jo aikakin, että ryhdymme taistelemaan tehokkaasti ja määrätietoisesti tavalla, joka vahingoittaa vihollista kunnolla."

A piti lyhyen tauon, mutta jatkoi sitten. "Kuten sanottu, miksi todeta ongelma uudestaan ja uudestaan? Onko sillä jotain väliä jos pääministerillä tai jollain hänen takanaan on todellinen valta tällä hetkellä? Onko sillä oikeastaan mitään väliä johtaako maatamme marsilaiset, peikot vai Jumalan valittu kansa? Meillä itsellämme pitäisi olla valta itsestämme ja se tarkoittaa sitä, että kaikki jotka seisovat tiellämme, täytyy poistaa, huolimatta siitä keitä he ikinä ovatkaan!"

"Olemmehan todenneet jo kauan sitten, että vallitseva yhteiskuntamuoto tulee tuhoamaan kansamme ja mikäli tahdomme estää sitä tapahtumasta, täytyy meidän ottaa hallitsijoilta valta pois tänään! Meidän täytyy löytää järjestelmän heikoin kohta ja iskeä siihen niin kovaa kuin mahdollista. Tästä kaikesta minua puhuttelee se, että heikoin kohta on aina sama huolimatta siitä, kuka käytännössä johtaa yhteiskuntaa, koska todellinen valta on ainakin teoriassa kansalla."

A hiljentyi jälleen hetkeksi. "Yleinen järjestys, joka meidän siis täytyy kumota, rakentuu pohjimmiltaan yksittäiseen kansalaiseen ja se päivä kun yksittäiset kansalaiset, toisin sanoen kansa, päättää kaataa hallituksen, tulee se myös tapahtumaan. Sitä tarkoitan kun sanon, että valta on teoriassa kansalla. Meidän täytyy itse toimia, että siitä tulee mahdollista myös käytännössä ja yksi edellytyksistä on, ettei kansa enää tahdo, että nykyiset vallassaolijat hallitsevat. Amerikkalainen kansallissosialisti Harold Covington esittää tämän tosiseikan "The Revolutionary Tripod" -kirjassa, jossa hän väittää, että vallankumouksen edellytykset ovat:

- Aseistautuneen ja vallankumouksellisen puolueen olemassaolo
- Kansan haluttomuus seurata nykyistä järjestelmää
- Valtaeliitin monopolin murskaaminen aseistautuneella väkivallalla

Viimeinen kohta pitää sisällään sen, että vastarintataistelijoiden täytyy tehdä sotilaallisia operaatioita ja että kansa näkee omin silmin, etteivät he jää siitä kiinni.

Kun sanon, että kansa voi kaataa hallituksen en välttämättä tarkoita, että meillä pitäisi olla suurin osa kansalaisista takanamme; useimmat ovat kuitenkin henkisiä orjia, joita hallitsemme vallankäytöllä samalla tavalla kuin nykyinen hallinto tekee. Meille on tärkeintä kerätä heidät, jotka ovat kykeneväisiä tekemään jotakin ilman, että heitä tarvitsee erikseen käskeä ja jotka eivät myöskään tule empimään kun on kyseessä isommat asiat!"

Ystävykset katsoivat nopeasti toisiaan ennen kuin A jatkoi. "No, heikoin kohta yhteiskuntarakenteessa? Se ei suoranaisesti ole mikään salaisuus. Jopa vallanpitäjät puhuvat itse avoimesti huipputeknologia-yhteiskunnan haavoittuvaisuudesta. Talous, infrastruktuuri, voima- ja lämmönjakelu, kuljetukset yms. Niin kauan kun yhteiskunta ja sen talous toimii jotenkin siedettävästi, niin silloin taloudellinen ja poliittinen valtaeliitti on horjuttamaton, mutta mitä tapahtuu sinä päivänä, kun yhteiskunnan talous alkaa huojua tosissaan, puhumattakaan siitä, kun se todellisuudessa romahtaa ja kansan täytyy pärjätä ilman sitä turvaverkkoa, johon he ovat vuosien mittaan tottuneet? Mitä tapahtuu kun sähkö ja lämpö häviävät keskellä talvea? Mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät pääse töihin, koska yksi rautatie on otettu pois pelistä?

Listasta voi tehdä pitkän ja tarkastelen lähemmin kaikkea sitä myöhemmin."

Toveri B katsoi toiveikkaasti pitkää ystäväänsä eikä hänen tarvinnut odottaa kauan jatkoa. "Meidän täytyy siis iskeä suoraan enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti, jotta voimme nopeuttaa yhteiskunnan taloudellista romahtamista, ja se täytyy aloittaa välittömästi, mieluiten jo tänään!

Yhteiskunnan romahtaminen antaa meille odottamattomia mahdollisuuksia toteuttaa toiveemme tulevaisuudesta ja tilanne tuskin voi muuttua tätä huonommaksi, huolimatta siitä mitä, sekä konservatiiviset että vanhoilliset patriootit väittävät... näillä yksilöillä ei ilmeisesti ole mitään suurempaa tietoisuutta reaalipolitiikasta. Miettimäni idea sisältää viisi vaihetta, mutta koska vain kaksi ensimmäistä tulee olemaan ajankohtaisia pitkään aikaan, keskityn niihin.

Idea perustuu mm. siihen, että me kaksi, tai verraten pieni ryhmä aktivisteja joka kunnassa, pienillä keinoilla pystyy tosiaankin saamaan aikaan merkittäviä tuloksia."

Toveri B kohotti hivenen kulmakarjojaan, mutta A vain hymyili ja jatkoi selittämistä.

"Henkilökohtaisesti olen täysin vakuuttunut siitä, että ideani on toteuttamiskelpoinen toivotulla tuloksella. Tulemme tietenkin tarvitsemaan paljon ihmisiä mukaan, mutta mikäli vain voimme näyttää ne tulokset, jotka olemme saaneet muutamassa kunnassa niille, en usko että rikollisuus jatkaa kasvuaan. Ne suuret ikäluokat 1940-luvulta alkavat jäädä eläkkeelle, ja sen seurauksena kustannukset kasvavat ja työvoima vähenee. Sodat ja levottomuudet maailmalla edesauttavat turvattomuuden kasvua ja öljyn hinta nousee nousemistaan, joka sekoittaa maailmantaloutta kunnolla. Meidän täytyy siis nyt huomattavasti rasittaa valtion, kuntien ja maakuntien taloutta aloittamalla kattava sabotointikampanja. Kaikki mikä on valtion, kunnan tai maakunnan, täytyy tuhota tai vahingoittaa sitä kunnolla, ja mitä kalliimmaksi viranomaisille se tulee, sen parempi! Jokainen yksittäinen kruunu jonka he joutuvat maksamaan meidän vuoksi, sosiaalitukien, koulun tai sairaanhoidon kautta, täytyy heidän ottaa tuloistaan... jotka tavallisesti riittävät, mutta jos kasvattaisimme näitä kuluja huomattavasti, kattavan tuhotyön kautta, tulee heidän budjettinsa räjähtämään. Heidän on yksinkertaisesti leikattava ns. palveluista ja riittävän isolla kampanjalla meidän puolelta tulee heidän tilanteensa loppujen lopuksi käymään sietämättömäksi. Veroja he eivät voi nostaa koska kulutus laskisi, mikä johtaisi pidemmän päälle huonompaan yhteiskunnan talouteen. Meidän nykyinen yhteiskuntamme on itse asiassa ihanteellinen tämänlaiselle
vallankumoukselle, koska vallanpitäjät ovat ajaneet sen aivan kestämisen rajamaille ja me olemme niin sanotusti pisara, joka saa pikarin vuotamaan yli. Voisin myös sanoa, käyttäen vielä yhtä vertauskuvaa, että tulemme sammuttamaan hyvinvointivaltion valot. Vaikka haluaisimme itse tulevaisuudessa vastaavanlaisen hyvinvointivaltion, täytyy meidän ensin murtaa nykyinen, jotta tulevaisuus olisi mahdollinen meidän osalta."

B ihmetteli, eivätkö vakuutusyhtiöt joutuisi kustantamaan kaiken ja tihutyöt olisi näin ollen turhia, mutta hänen toverinsa torjui tämän teorian. "Toki olen myös miettinyt sitä, mutta uskon, ettei se ole mikään iso ongelma, ei ainakaan pidemmän päälle. Aluksi vakuutukset korvaavat uudet menoerät, mutta ei vakuutusyhtiöillä ole loputtomasti rahaa enkä usko, että muut asiakkaat hyväksyvät korotetut vakuutusmaksut pitääkseen yhtiöt pystyssä. Samoin kuin verojen kanssa, ei vakuutusmaksuja voi korottaa huomattavasti koska myös se johtaa siihen, että yhteiskunnan talous kärsii. Sitä paitsi on olemassa jo esimerkkejä kunnista maan eteläosassa, joissa vakuutusyhtiöt kieltäytyvät vakuuttamasta kouluja, koska oppilaat tuhoavat tiloja niin paljon. Siellä kunnat ovat itse perustaneet vakuutusyhtiöitä, mikä saattaa toimia tällä hetkellä, mutta toisaalta silloin he joutuvat itse korvaamaan kaiken, kun joku rikkoo jotakin."

B nyökkäsi ja A jatkoi kertomista. "En epäile yhtään, etteikö olisi mahdollista upottaa valtio, kunhan meillä on malttia jatkaa vaikka välillä saattaa vaikuttaa siltä, ettei mitään tapahdu. Meillä on paljon tehtävää edessämme ja ajattelin luetella muutaman asian nyt, vaikka lista tulee olemaan kaikkea muuta kuin täydellinen. Tulemme varmasti keksimään paljon muita sabotaasikohteita heti kun olemme päässeet kunnolla vauhtiin, mutta nämä näen edessäni tällä hetkellä:

Ensimmäiseksi tulee mieleen tavallinen tuhotyö, mutta sellaisessa mittakaavassa, johon harvoin tärvätään. On olemassa lukuisia helppoja kohteita. Kouluja, hoitokeskuksia, sairaaloita yms... ja jopa kunnantaloja ja poliisilaitoksia. Siellä voimme aloittaa koko kampanjan rikkomalla ikkunoita, tai ylipäätänsä tuhoamalla kaiken varustuksen, joka heidän täytyy korvata. Sitä paitsi ne ovat suhteellisen yksinkertaisia ja riskittömiä toimia, joihin tarvitsemme ainoastaan vähän työkaluja, mutta jotka tulevat maksamaan heille valtavia summia. Ikkunoiden lisäksi olen myös kiinnostunut renkaista, autonrenkaista - nimittäin linja-autojen ja erilaisten lastauskoneiden. Mikäli alkaisimme puhkomaan näiden ajoneuvojen renkaita, emme ainoastaan aiheuttaisi uusien renkaiden hankkimiskustannuksia, mitkä ovat halpoja, vaan aiheuttaisimme lisäksi jonkin verran häiriöitä kunnan työntekijöiden toimintaan, ja siihen me tietysti myös tähtäämme."

"Listasta voi tehdä pitkän, mutta periaate on kuitenkin se, että kaikki jonka valtio, kunta tai maakunta omistaa, sabotoidaan jollain tavalla niin, että lopuksi romutamme talouden. Katulamput ja liikennevalot voidaan rikkoa, asvaltti voidaan hajottaa, liikennemerkit ja sillankaiteet voidaan ruuvata irti, vesivahinkoja voidaan aikaansaada kouluihin ja muihin paikkoihin. Puita voidaan kaataa teille, puisia sähkötolppia voidaan katkoa. Radiolähettimiä voidaan kaataa tai rikkoa. Niin, miksei sabotoisi niitä uusia nopeusvalvontakameroita joita on sijoitettu eri teille? Vaikuttaa siltä, että jotain sellaista suurin osa varmasti arvostaisi tänä päivänä.

Oli miten oli, on ehdottoman tärkeää, että aloitamme tämän jo nyt ja jatkamme kunnes olemme saavuttaneet päämäärämme. Mieluiten joka päivä, mutta ainakin useita kertoja viikossa täytyy joitain näistä toimista tapahtua, jotta menestyisimme. Koko ajan uusia tekoja uusiin kohteisiin, ja olisi kaikkein paras, jos saisimme lisää väkeä mukaan kampanjaamme. Jokainen uusi vallankumouksellinen voi aikaansaada paljon tuhoa viranomaisille, jotta saamme todistaa yhteiskunnan talouden romahtamista nopeammin kuin kukaan olisi voinut odottaa."

"Jokin mikä maksaa yhteiskunnalle jo nyt suuria summia joka vuosi ja mitä meidän täytyy myös käyttää, on spraymaali. Maassa vilisee toki töhrijöitä, vaikka suurinta osaa heistä ei politiikka voisi vähempää kiinnostaa, mutta se ei silti riitä. On olemassa monia kohteita, joita ei ole koskaan töhritty ja niihin meidän täytyy ensisijaisesti keskittyä, vaikkakin mielestäni myöskään meidän töhrintämme eivät saa vaikuttaa poliittisilta. Ensimmäisen vaiheen aikana emme saa ylipäätänsä tehdä minkäänlaisia poliittisia merkintöjä, reaalipoliittisten iskujen ohessa. Mahdollinen propaganda saa toistaiseksi odottaa. Ei siis iskulauseita eikä tunnuksia!

Kun kyseessä on se nuoriso, joka töhrii ja muilla tavoin tuhoaa yhteiskuntaa, voimme olla heistä iloisia tällä hetkellä, mutta sinä päivänä jolloin olemme vallassa tässä maassa, tulen pitämään sitä totaalisena epäonnistumisena meidän puolelta, mikäli edes yksi heistä käyttäytyy tuhoisasti. Nyt en puhu heistä, jotka poliittisin syin yrittävät tuhota meidän yhteiskuntamme, siis aivan kuten me tulemme tekemään vihollisillemme, vaan tarkoitan heitä, jotka tuhoavat vain koska heillä ei ole mitään parempaa minkä takia elää.

Yksi nykyisen järjestelmän suurimmista rikoksista on mielestäni maan kasvavien sukupolvien täydellinen laiminlyöminen. Mietin onko se täysin tietoisesti tehty, monista syistä, mutta siihen meidän ei kannata myöskään tuhlata aikaa. Me aiomme ainoastaan ratkaista ongelman, emme vain todeta sitä uudestaan ja uudestaan!"

"No, tuhrimisten ja muun suoran vahingonteon lisäksi, uskon, että voimme saada aikaan suuria kuluja hävittämällä asoita... kyllä, yksinkertaisesti varastamalla.

Kunnallisilla rakennuksilla tai tietyöpaikoilla on varmasti valtavasti tavaraa ja vastaavaa jota voidaan kuljettaa pois ja heittää pois, mikäli emme itse voi käyttää kyseisiä tavaroita.

Jokainen asia, joka häviää, maksaa rahaa ja ne jotka kaiken kukkuraksi työskentelevät kunnalle tai maakunnalle voivat aikaansaada kuinka paljon tahansa varastamalla tavaroita tai eri tavoin sabotoida työpaikallaan, jossa mahdollisuudet ovat periaatteessa rajattomat. Myös ne, jotka suorittavat asepalvelusta, saavat kasoittain mahdollisuuksia toimia. Miksei varastaisi parkkisakkoja autoista? Käsitätkö minkälaisen hämmingin sellainen pieni asia saisi aikaan? Konttoreihin tulvisi vihaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä miksi he yhtäkkiä saavat kotiin laskun jossa on muistutusmaksu ja kaikki."

"Lopuksi olen sitä mieltä, että meidän pitää hyödyntää sitä niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon kuin mahdollista hyödyntämällä kaikki mahdolliset etuudet. Sosiaalituet, asumistuet, työttömyyskassa yms. Ne jotka ovat töissä voivat olla sairaslomalla säännöllisesti. Palkka on tietenkin jonkin verran pienempi, mutta toisaalta sitten on 100 % vapaa-aikaa, jota kaikki joilla on elämä taatusti arvostavat!

Maksetun vapaa-ajan voi myös käyttää sabotaasitoimiin. Yksi iso hyöty tässä on sitä paitsi se, että yhteiskunta joutuu ottamaan sen taloudellisen tappion kaikista sairaslomista, sekä se, että liikkeillä menee yhä huonommin toistuvien häiriöiden vuoksi. Niillä, jotka työskentelevät kunnalle tai maakunnalle, on siis tuplasyy olla usein sairaslomalla."

B pyysi saada miettiä kaikkea sitä jota hänelle oli juuri kerrottu ja molemmat jatkoivat kävelyä muutaman minuutin täysin hiljaa. Tämän jälkeen B pyysi, että A jatkaisi kertomista, minkä hän mielellään teki. "Sen jälkeen kun valtava sabotaasikampanja on aloitettu ja toteutettu sellaisessa mittakaavassa, että yhteiskunnan talouteen on voimakkaasti vaikutettu, silloin aloitamme toisen vaiheen vallankumouksessamme!"

B vilkuili hivenen pitkää toveriaan, mutta tämä jatkoi vain. "Mikäli ensimmäistä vaihetta pidetään epämiellyttävänä ja sellaisena, jonka valtaeliitti tahtoo pikaisesti loppuvan, tullaan toista vaihetta luultavimmin pitämään jo heti alettuaan vakavana uhkana ja he tulevat tekemään kaikkensa, sekä poliisien että joukkoviestimien propagandan kautta.
Siksi on erittäin tärkeää, että toimimme mahdollisimman nimettömästi!"

"Itse asiassa olen sitä mieltä, että kaikkien jotka aikovat olla mukana vallankumouksellisessa toiminnassa täytyy jo nyt näyttää samalta kuin kuka tahansa, toisin sanoen tavalliselta Matti Meikäläiseltä mikäli nimitys sallitaan!? Kieltäisin myös kaikki tatuoinnit, niin poliittiset kuin epäpoliittiset, kun nämä ainoastaan palvelevat ihmisen tunnistamisessa ja sitä meidän täytyy välttää loppuelämämme! Niiden turvatoimien lisäksi, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, tahdon luetella muutaman kohdan, asioita, jotka kuvailevat pakollisen vallankumouksen alkua.

Ensimmäinen vaihe antaa edellytyksen vallankumoukseen, mutta toinen vaihe tarkoittaa ensimmäisiä todellisia sotatoimia vallankumouksessa. Osittain siksi, että mahdolliset rangaistukset näistä toimista tulisivat erityisen tunnetuiksi, mutta myös osittain siksi, että näin suurin osa kansasta näkisi omin silmin toimiemme tulokset. Ajatuksena on tietenkin, että jatketaan kalliiksi tulemista tuhoamalla erilaisia tärkeitä laitoksia, jotka viranomaisten täytyy rakentaa uudestaan niin, että yhteiskunta voisi toimia jatkossakin, mutta ensisijaisesti todella häiritä yhteiskunnan toimivuutta!"

"Toisen vaiheen kuvailu voidaan loistavasti aloittaa niistä eri välineistä, joita tarvitaan sen läpivientiin:

Ensimmäinen välttämätön apuväline, jota tarvitsemme toisessa vaiheessa johonkin suurempaan kuin ensimmäisessä vaiheessa, on ruuti tai dynamiitti, tai mikä tahansa räjähdysaine, jota saamme käsiimme!

Tarvitsemme räjähteitä, jotka ovat helppoja virittää ja tulemme tarvitsemaan niitä suuria määriä. Kaikki mitä vain voimme saada haltuumme ovat tärkeitä, jotta järjestelmä voitaisiin räjäyttää rikki! Se voi olla siltoja, rautateitä, rakennuksia tai sähkölaitoksia. Se voi olla vesitorneja, ajoneuvoja, patoja yms. Pystytkö kuvittelemaan minkälaiset häiriöt yhteiskuntaa odottavat mikäli tuhoamme järjestelmällisesti infrastruktuurin. Käsitätkö kuinka useat eivät pääse töihin tai kouluihin mikäli räjäytämme yhden vilkasliikenteisen rautatien tai sillan taivaan tuuleen?

Sen lisäksi, että tulee kalliiksi korjata vauriot, on se tosiseikka, etteivät ihmiset pääse töihin - tärkein syy kyseessä oleviin toimiin. Mikäli ihmiset eivät pääse töihin tulee yhteiskunta jähmettymään. Vaikeaa taas tulee olemaan kaiken sen räjähdysaineen saaminen, minkä tarvitsemme, ja sitä meidän täytyy jo nyt alkaa etsimään, vaikka odotammekin tovin ennen kuin käytämme sitä. Meidän täytyy selvittää, mistä voisimme saada käsiimme dynamiittia ja opetella käyttämään sitä oikein, kauan ennen kuin on tosi kyseessä!"

"Saattaa hyvinkin olla, että meidän täytyy murtautua jonnekin saadaksemme kaiken tarvitsemamme, mutta olkoot sitten niin. Toinen apuväline jota tulemme tarvitsemaan on bensiini tai jotain muuta helposti syttyvää nestettä. Bensiini on tietysti helpompaa hankkia kuin dynamiitti ja sitä paitsi tehokkaampaa määrätyissä tilanteissa. Koulu tai jokin muu rakennushan tuhoutuu usein täysin tulipalossa, apuna ainoastaan muutama litra, varsinkin mikäli se on puurakennus.

Lisäksi uskon, että useat sähkölaitokset voivat olla herkkiä tulelle, sellaisia asioita meidän täytyy selvittää myöhemmin. Mikäli käytämme bensiiniä ei meidän tarvitse vetää mitään erityistä huomiota puoleemme tai antaa poliisille mitään johtolankoja. Kuka tahansahan pystyy hankkimaan bensiiniä ja toisin kuin dynamiitin kanssa sen ei tarvitse tarkoittaa muuta kuin että joku pyromaani on ollut vauhdissa."

"Tahtoisin myös rakentaa jonkin sortin liekinheittimen, mieluiten kannettavan jollaisia jotkut armeijat käyttävät, tai ovat käyttäneet. Liekinheittimillä voi saada aikaan varsin mielenkiintoista jälkeä, varsinkin joukkokokouksissa, mutta toisen vaiheen aikana on liian aikaista toimille, jotka voivat riistää ihmishenkiä, ne tulevat sen sijaan kolmannessa vaiheessa.

Mahdollisimman suurien tuhojen aikaansaamisen dynamiitilla ja bensiinillä lisäksi en usko, että toinen vaihe tulee sisältämään paljoa muuta, mutta koska kohteita on tosi paljon, en usko, että meiltä tekeminen loppuu kesken. Sitä paitsi olen sitä mieltä, että meidän täytyy jatkaa ensimmäisen vaiheen kohdilla niin usein kuin mahdollista, huolimatta siitä, että olemme aloittaneet vallankumouksen toisen vaiheen. On varmaan myös hyvä idea hommata käsituliase ennen kuin toinen vaihe alkaa! Riskit tulevat kasvamaan ja silloin saattaa olla hyvä, että on jotain millä puolustautua. Vankeusrangaistukset toisen vaiheen toimista ovat sen verran kovia, että kannattaa käyttää väkivaltaa poliiseja ja muita kohtaa päästäkseen karkuun.

Onhan olemassa periaate, joka sanoo, että pitäisi 'paeta ja näin ollen selvitä hengissä, jotta voisi jatkaa taistelua seuraavana päivänä' ja sen periaatteen mukaan meidän täytyy elää! Lisäksi tahdon sanoa, että emme tule tekemään mitään ihmeellisyyksiä tästä eteenpäin. Ne sabotaasityypit, jotka olen kuvaillut, lähinnä toisessa vaiheessa, on jotain mitä käytetään kaikissa nykyaikaisissa sodissa ja niiden toimivuus käytännössä on todistettu lukuisia kertoja. Niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin."

Molemmat pysähtyivät ja istahtivat penkille. A mietti hetken, mutta kääntyi sitten ystävänsä puoleen. "Ei ole mitään syytä mennä tarkemmin seuraaviin kahteen vaiheeseen, mutta voin kuitenkin lyhyesti mainita ne ennen kuin kerron millaiseksi ajattelen viimeisen ja irrallisen 5. vaiheen."

"Siis kolmas vaihe kuvailee lähinnä sitä, miten suurempi määrä järjestettyjä iskuja toteutuisi, eli käytännössä kuinka toinen vaihe kasvaa kun on päästy yhteistyöhön muiden samalla lailla ajattelevien vastarintaryhmien kanssa tai mahdollisesti kun nuo olemassa olevat pienet ryhmät alkavat tehdä huomattavasti suurempia vastarintatoimia. Tehtävät iskut ovat yhä järjestäytyneempiä, tuhoisampia ja poliittisten sekä sotilaallisten vihollisten teloitukset alkavat laajassa mittakaavassa.

Voimaloita tullaan tuhoamaan täysin ja ihmiset tulevat olemaan ilman sähköä ja vettä talvella pitkän aikaa. Ajatuksena on tietenkin, että ihmiset olisivat ilman sähköä ja vettä myös toisen vaiheen aikana, mutta nyt puhumme massiivisesta mittakaavasta, joka vaikuttaa koko kansaan ja pidempiaikaisemmin. Kyseessä on siis iskuja, jotka vakavasti vaikuttavat yhteiskuntaan sekä vihollisen mahdollisuuksiin toimia. Tässä tulee varmasti myös siviilimenetyksiä, tai viattomia siviilejä joiksi heitä tullaan kutsumaan vihollisen nyyhkypropagandassa - kuinka helvetissä voidaan puhua viattomista ihmisistä demokratiassa, jossa kaikki äänioikeutetut ovat suoraan vastuussa siitä miltä yhteiskunta näyttää!

Ainoat joita voin pitää syyttöminä on lapset, mutta he eivät tule suoraan kärsimään toimistamme. Minun on ehkä parempi selventää että lapset tulevat tietenkin kärsimään epäsuorasti, mutta samahan koskee meitä itseämme kun niinkutsuttu hyvinvointistandardi tulee laskemaan radikaalisti. Tarkoitan että he eivät tule kärsimään siitä suorasta väkivallasta, jota tulemme käyttämään ja ajatuksenahan on sitä paitsi, että pidemmällä tähtäimellä vapautamme heidät siitä nöyryytyksestä jossa he ovat joutuneet varttumaan finanssimafian hallinnan alla.

Tarkoituksena on parantaa heidän ja tulevien sukupolvien elämää, vaikkakin jotkut nyt elävät joutuvat maksamaan määrätyn hinnan siitä. No, ne niin sanotut siviilit, jotka sen sijaan tulevat kärsimään, ovat ne jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnalle, ne jotka työskentelevät johtavissa asemissa eri voimaloissa, johtokeskuksissa, teollisuuskomplekseissa ja vastaavissa.

Saadakseen esim. ydinvoimalan suljettua ei tarvitse välttämättä hyökätä ja tuhota itse kohdetta, vaan saattaa riittää että kartoittaa työvoiman, teloittaa muutaman heistä ja tämän jälkeen ilmoittaa muille että heitä odottaa sama kohtalo mikäli he palaavat työpaikalleen. Etukäteen voidaan varoitus lähettää kaikille työntekijöille kaikissa niissä kohteissa, joista olemme kiinnostuneita... aina muutamat perääntyvät, varsinkin kun he ovat itse nähneet, että olemme jo teloittaneet muutamia eri paikoissa."

A mietti hivenen samalla kun hän veti toista kenkäänsä sorassa. "Poliiseja en kuitenkaan pidä siviileinä, en edes liikennepoliiseja, vaan he ovat sotilaallisia vihollisia ja sallittua riistaa heti kolmannen vaiheen alussa. Heidät voimme lopettaa kun he käyttävät virkapukua saadaksemme sen psykologisen vaikutuksen mitä jokin vastaava pitää sisällään, mutta yksinkertaisuuden nimissä voimme myös lopettaa heidät kotonaan.

Se molempien poliisien teloitus, jonka entinen legosotilas teki muutama vuosi sitten, tulee olemaan silkkaa paratiisia verrattuna siihen mitä tuleman pitää! Mikäli valtaeliitti ei ole vielä toisen vaiheen aikana käsittänyt että se on tekemisissä päämäärätietoisen vihollisen kanssa, ei siitä pitäisi olla enää tässä vaiheessa epäilystäkään.

Neljäs vaihe kuvailee kuinka taistelut saattaisivat mennä sitten, kun eri vastarintaryhmät ovat järjestäytyneet tavalla jolloin voidaan tosissaan puhua jo itsenäisestä armeijasta, tai mahdollisesti useista pienemmistä itsenäisistä armeijoista tai vastarintaliikkeistä. Silloin olemme avoimessa aseellisessa taisteluss,a jossa ollaan melko tasavertaisia ja jossa jokainen osapuoli hallitsee merkittävää maantieteellistä aluetta, mutta kuten sanoin, näistä ilmiöistä ei ole järkeä keskustella juuri nyt, ne kirkastuvat ajan myötä, vaan tällä hetkellä tärkeintä on että ensimmäinen vaihe, ja sen jälkeen toinen vaihe alkaa tosissaan.

Sen jälkeen kuvaillaan vaiheet #3 ja #4 tarkemmin mikäli tarpeellista, mutta luultavimmin molemmat tulevat itsestään melko luonnollisesti... erityisesti vaihe #3, joka käytännössä on vain vaiheen #2 laajentuminen ja voidaan panna täytäntöön samojen ihmisten toimesta. Vaihe #4 tulee sen sijaan vaatimaan, että suuri osa kansasta järjestäytyy meidän puolellemme, niiden vastarintataistelijoiden lisäksi, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet vapaaehtoisesti."

Sade alkoi yltyä joten kaverukset jatkoivat matkaa. "Viimeisen vaiheen ei välttämättä täydy olla seurausta joistain aikaisemmista vaiheista, vaan se voi yhtä hyvin tapahtua alkoi vallankumous tai ei. Se voi tulla kyseeseen, mikäli meillä ei ole enää mitään menetettävää, vaan tahdomme ainoastaan saada aikaan mahdollisimman paljon tuhoa, tai joku on vallankumouksen aikana valmis äärimmäiseen uhraukseen tarkoituksena tehdä huomiota herättävä isku, joka ei muuten olisi mahdollista. Niin, en oikein tiedä miten ilmaisisin asian, mutta puhun siis sellaisista iskuista, joissa vallankumouksellinen tietoisesti uhraa oman henkensä.

Aiomme siis antaa vihollisillemme jotain paljon pahempaa kuin sota; jotain, joka tulee ei mistään, mutta on joka paikassa ja lamaannuttaa heidät pelosta. Jotain, mitä ei pystytä pysäyttämään ja jota on tehty menestyksekkäästi useissa maissa..."

B katsoi A:ta aivan kuin tahtoisi varmistua kuuliko hän todellakin oikein, mutta sai vastaukseksi ainoastaan pikaisen nyökkäyksen ennen kuin A pienen tauon jälkeen jatkoi monologiaan. "Hmm... sen tyylisissä toimissa, joista tulen nyt puhumaan, on jotain josta sekä sinä että minä mielellään pidättäytyisimme kun taistelemme itse elämästä, mutta saattaa olla, että joudumme menemään siihen, ellei muuten niin näyttääksemme ettemme antautuneet ilman taistelua."

Molemmat jatkoivat matkaa hiljaisuuden vallitessa vielä hetken ennen kuin A jatkoi. "No, ne tilanteet joissa pystyn suoralta kädeltä pitämään tarpeellisena mennä äärimmäisiin kaikista teoista ovat seuraavia: Sanokaamme, ettei vallankumous ikinä alakaan. Mitä meillä on sitten jäljellä? Pitääkö meidän toivoa, että onneksemme pääsemme osallisiksi johonkin onnettomuuteen tai sairauteen, vai pitääkö meidän tehdä joku merkityksetön itsemurha kun emme enää kestä, vai odotammeko kuolemaa jossain hoitokodissa ja toivomme, että joku ruokkii meitä kun olemme nälkäisiä, ja toivottavasti pesevät meidät kun emme enää pysty pidättämään?"

"Ei kuule, sinne emme tule joutumaan! Tarkoitan, kuka saatana tahtoo maata siellä ja tulla ruokituksi ja pyyhityksi sellaisen toimesta, joka hädin tuskin puhuu kieltämme? Sen sijaan meidän täytyy, ensimmäisen vaiheen aikana, tulla viholliselle mahdollisimman kalliiksi erilaisin tavoin hyödyntämällä järjestelmän etuja, jotta viimein, sopivien valmisteluiden jälkeen, puemme päällemme suuren määrän räjähteitä ja annamme niiden räjähtää ympäristössä, jossa voimme ottaa mahdollisimman paljon vihollisia mukaamme.

Kyllä, kaikin mokomin, mikäli pystyt täyttämään kuorma-auton räjähteillä ja räjäyttämään kokonaisen rakennuksen ilmaan, onhan se mainiota, tai jos pystyisit rakentamaan jonkin sortin kemiallisen pommin, niin sehän olisi vallan loistavaa! Tarkalleen milloin sellainen isku tulee tapahtumaan, en tosin pysty sanomaan, mutta minun ei ole tarkoitus elää kuin 50-60 vuotiaaksi tässä yhteiskunnassa ennen kuin otan ratkaisevan askeleen. Minä en aio olla mikään köyhä eläkeläinen tai jokin hoitopaketti jota laiminlyödään, vihollisen hallitsemassa tulevaisuudessa."

"Ennemmin annan henkeni, jotta voin tuhota niin paljon kuin mahdollista heiltä, jotka ovat tuhonneet meidät ja mahdollisesti saada muita samanmielisiä seuraamaan esimerkkiäni. Toivottavasti viholliselta tuhotaan sen verran paljon että monet heistä katuvat aiempia toimiaan. Ken tietää, ehkä jokin sellainen saattaisi käynnistää vallankumouksen ilman, että muuten olisimme tehneet mitään... mutta en tahtoisi ottaa sitä riskiä."

Molemmat jatkoivat hymyssä suin jonkin matkaa, kunnes A jälleen avasi sanaisen arkkunsa. "Toisena vaihtoehtona voimme kuvitella, että vallankumous todellakin alkaa ja ehkä pääseekin aika pitkälle, mutta sitten se pysäytettäisiin koska vallankumouksellisia olisi liian vähän tai vihollinen olisi jollain muulla tavoin liian ylivoimainen. Luovuttaisimmeko me silloin ja kulkisimme hitaasti kuolemaa vastaan?

Ei ystäväni, silloin olisi meidän aika todistaa maailmalle että me olemme vahvimpia, ainakin henkisesti, ja että olemme tekemisissä äärimmäisen selkärangattoman vihollisen kanssa! Jos vallankumous estettäisiin jollain tavoin on tärkeää, että jatkamme silti kuten tavallista! Eri vastarintasolujen täytyisi toimia itsenäisesti ja jatkaa huolimatta siitä, mitä tapahtuu muille tovereille ja huolimatta siitä, vangitaanko eri johtajia, tai heidän väitettäisiin neuvottelevan vihollisen kanssa.

Kuten eräs viisas mies Lähi-idässä asian ilmaisi: 'Ainut millä on merkitystä ovat jihad ja kivääri: ei neuvotteluja, ei konferensseja eikä dialogeja'. Meidän täytyy aivan kuten muiden alistettujen kansojen ympäri maailmaa jatkaa taistelua, vaikutti tilanne sitten kuinka epätoivoiselta tahansa, ja myös aloittaa marttyyritekojen kampanja, mikäli sitä vaadittaisiin.

Tulemme tietenkin kohtaamaan vallankumouksen aikana takaiskuja, mutta koska olemme toisin kuin vihollisen maksetut legosotilaat valmiita riskeeraamaan henkemme ja uhraamaan sen mitä vaaditaan, on meillä mahdollisuus suorittaa niin poikkeuksellisia iskuja, että vihollinen demoralisoituu täysin. Tarkoitan, kuinka he voisivat uhata meitä kun seisomme itse jonossa uhraamaan henkemme, vain jotta voisimme vahingoittaa heitä mahdollisimman paljon?"

Jälleen oli hetken hiljaisuus, jonka aikana B yritti kuvitella kuinka hän itse vaelsi vihollismieliseen ihmisjoukkoon pommi selässä. Häntä puistatutti. "Menkäämme viimeinkin kolmanteen tapaukseen, joka minulla nyt tulee mieleen, ja joka tapahtuu kun vallankumous on pysähtymisen sijaan menestyksekäs!

Saattaa olla, että, joko vallankumouksen aikana tai aivan sen lopussa, tilanne vaatii sellaisen iskun tekemistä meidän puoleltamme, että on täysin mahdotonta toteuttaa sitä ilman, että yksi tai useampi vastarintataistelija samalla uhraa henkensä. Ajattele, että saamme lopputaistelun aikana mahdollisuuden lyödä koko vihollisen johto ja näin ollen huomattavasti lyhentää sotaa!

Tällaisessa tilanteessa saattaa marttyyri-iskusta tulla todellisuutta ja pidempiaikaisten taistelujen seurauksena meillä on varmasti ihmisiä, jotka ovat menettäneet kaiken, perheen, kodin yms., ja näin ollen mielellään ovat vapaaehtoisia kun tilanne sitä vaatii. On tärkeää muistaa, että kaikkien marttyyri-iskujen on oltava vapaaehtoisia! Vain se, joka itse valitsee henkensä uhraamisen, voi suorittaa tehtävänsä menestyksekkäästi.

Sitaatin 'Amerikkalaiset rakastavat Pepsi-Colaa. Me rakastamme kuolemaa'' lausui nuori talebansotilas ja se kuvailee hyvin sitä mistä puhuin aiemmin, siis että vihollisen legosotilaat eivät ole kovinkaan innokkaita taistelemaan herrojensa puolesta mikäli se tuo mukanaan vakavia riskejä menettää oma henkensä. Koska emme ole kiinnostuneita vahingoittamaan yksittäisiä yksilöitä tai suurempia väestönosia, tulee finanssimafian sotilaiden rekrytointi olemaan yhä vaikeampaa ja vaikeampaa kun erittäin pieni osa on valmis riskeeraamaan henkensä taistelussa sellaista vastaan, mikä ei ole minkäänlainen uhka heitä kohtaan, ja sitä, että valtaeliitti lähettäisi omat poikansa taistelemaan meitä vastaan pidän jokseenkin naurettavana, se ei tule koskaan tapahtumaan, ei ikinä!"

Toveri A veti syvään henkeä. "Niin, tämä on siis minun ideani. Monet ovat kuvailleet miltä heidän niin kutsuttu aseellinen vallankaappauksensa näyttäisi, varmasti paljon tyylikkäämminkin kuin minä, mutta he ovat periaatteessa aina hypännet kahden alustavan vaiheen yli. Sellaisessa yhteiskunnassa kuin meidän on kuitenkin mahdotonta jättää ne huomioimatta. Kuinka joku voi edes kuvitella, että kansa ryhtyisi yhtäkkiä kapinoimaan, kun heillä on asiat niin hyvin kuin tänä päivänä?

Eivät edes he, jotka ajattelevat samoin kuin me, tee mitään parantaakseen tilannetta... enkä tarkoita tilanteen parantamista nykyisessä yhteiskunnassa, vaan tilanteen parantamista sillä tavalla, että lähestymme koko ajan nykyisen yhteiskunnan täydellistä romahtamista. Lisäksi ihmettelen sitä, kuinka he kuvittelevat, että sotilaallisesti kouluttamattomat miehet voisivat kapinoida kun he eivät edes uskalla tai pysty suunnittelemaan pienempää sabotaasitekoa tuolla todellisuudessa?

No, tapahtui mitä tahansa, meillä täytyy olla kärsivällisyyttä, sillä saattaa kestää vuosia ennen kuin pääsemme siihen mihin pyrimme, vaikka saisimme suuren määrän aktivisteja mukaamme jo tässä vaiheessa. Ymmärrän myös jos tunnet olosi epämiellyttäväksi viidennen vaiheen edessä, mutta mainitsen sen vain jotta voisit ajatella asiaa samalla kun tahdoin kertoa miten ainakin minä aion päättää päiväni, siis tietenkin vain siinä tapauksessa, etten ole kuollut jo aiemmin."

A naurahti, mutta sisimmissään käsitti että luultavimmin hänen elämänsä tulisi saamaan väkivaltaisen lopun. Toivottavasti myös kunniallisen sellaisen. "Vertaa nyt kertomaani siihen, miltä poliittinen taistelu on tähän asti näyttänyt osaltamme! Aiemmin olemme käyttäneet aikaa ja energiaa, puhumattakaan rahasta, lentolehtisiin, lehtiin ja muuhun propagandaan, jotka

ovat sen jälkeen jaettu vielä isomman ajan, energian ja rahan avulla ihmisille, jotka eivät ole tehneet muuta kuin nakanneet sen lähimpään roskikseen.

Kymmeniä tuhansia lentolehtisiä on jaettu ilman, että kukaan on välittänyt, poliisi on saanut kohdella meitä ihan miten haluaa ilman, että kukaan välittää, samalla kun valtaeliitti on koko ajan ollut koskemattomassa pesässään. Olemme kaikki kohdanneet taistelun kustannukset kaikin tavoin ja ihmiset vain nauravat meille. He eivät tahdo loogisia ja järkeviä argumentteja, silloin valta olisi jo aikoja sitten ollut meillä, vaan he tahtovat että joku suojelee heitä pelottavalta maailmalta, huolimatta siitä potkiiko tämä heitä vähän väliä ja vie puolet heidän omaisuudestaan.

Vakuuttamisen sijaan meidän pitää nyt käyttää aikamme ja energiamme, sekä jonkin verran rahaa tuhotaksemme yhteiskunta, siis tulla viholliselle äärettömän kalliiksi ja saada viimein kansa tulemaan hakemaan turvaa meiltä. Kansan täytyy ymmärtää ja hyväksyä se, että meillä on valta käyttää voimaa ja voimme vahingoittaa heitä niin tahtoessamme, mutta voimme myös suojella heitä ulkopuolisten hyökkäyksiltä. Kansa tulee valitsemaan meidät, ei siksi, että meillä on oikeat tai väärät argumentit, vaan koska näytämme, että olemme voimakkaampia kuin vihollisemme! Tätä kysymystä tuskin tarvitsee kysyä, mutta mitä mieltä sinä olet siitä, astummeko maailmanpoliittiselle areenalle ja yritämmekö ottaa vallan maassa vai jatkammeko mainostiedon jakamista?"

Toverukset tapasivat jälleen muutaman kuukauden kuluttua. Tavallisesti ei koskaan kulunut enempää kuin pari viikkoa tapaamisten välillä, mutta A oli ollut useilla ulkomaanmatkoilla tarkoituksena ostaa erilaisia suojavarusteita sekä muuta käyttökelpoista ja B oli myös ollut sillä aikaa kiireinen mies.

A ei voinut olla huomaamatta B:n ovelaa hymyä ja tunsi pakolliseksi kysyä mitä oli tekeillä. B hymyili yhä leveämmin. "Juu, olen tosiaankin ollut paljon menossa ja tehnyt muutamia pienempiä iskuja, vallankumousta silmällä pitäen!" B hymyili erittäin leveästi, mutta jatkoi kertomista ennen kuin A ehti kysyä enempää. "Mielestäni ei ollut mitään syytä odottaa kauemmin, joten päätin kokeilla joitain niitä asioita, mistä viimeksi mainitsit. Lisäksi olen keksinyt ja kokeillut ainakin yhtä asiaa jonka uskon tuottavan tulosta tulevaisuudessa."

A hymyili leveästi ja hän tahtoi tietää tarkalleen mitä kepposia B oli tehnyt. "Hmm... joo, menemättä liikaa yksityiskohtiin voin kait sanoa, että olen sekä rikkonut jonkin verran lasia että puhkonut joukon renkaita. Lasi-ikkunat rikoin kunnallisessa päiväkodissa, joka on yhden metsän vieressä. Illalla kun oli pimeää minulla ei ollut mitään vaikeuksia hävitä paikalta kenenkään näkemättä. Rikoin ainakin puolet talon takapihan ruuduista, ja sinun avullasi olisin varmaan voinut rikkoa kaikki. Renkaat puhkoin kunnan- ja maakunnan autoista kaupungilla, useissa paikoissa. Huomasin kuinka helppoa se on tavallisella linkkuveitsellä. Ainut ongelma on se, ettei se ole aivan äänetöntä, mutta mikäli on oikeaan aikaan liikkeellä niin sillä ei ole mitään väliä. Nyt puhkoin ainoastaan henkilöautojen renkaita, joten en tiedä vielä miten se onnistuu isommilla renkailla."

A kysyi oliko B:llä tullut mieleen jotain erityistä minkä voisi tehdä paremmin. "Kyllä, ensisijaisesti olen miettinyt sitä, että helpottaisi jonkin verran mikäli tämänlaisissa iskuissa olisi vähintään kaksi henkilöä. Mielestäni tuntuisi paljon paremmalta mikäli olisi joku jonka kanssa voisi keskustella matkalla sinne ja takaisin kotiin päästäkseen eroon pahimmasta hermostuneisuudesta, ja lisäksi voisi todellakin olla hyvä, että kaveri olisi paikalla vahtimassa, ettei jouduta tilanteeseen jossa olisi todistajia
ja muuta.

Täytyy myös suunnitella iskut paremmin kuin mitä minä olen tehnyt. Mikäli olisin miettinyt asioita kunnolla aikaisemmin, olisin ottanut mukaan työkalun ikkunoiden särkemiseen ja kohdevalon kun puhkoin renkaita. Toki aina voi poimia minkä tahansa isomman kiven ja heittää sen ikkunan läpi, mutta joka paikasta ei löydy sopivia kiviä ja sitä voi käyttää ainoastaan kerran, koska sen jälkeen se on rikkoutuneen ikkunan toisella puolella. Lisäksi minun olisi pitänyt etsiä yksi tai kaksi vaihtoehtoista pakoreittiä, mikäli jokin olisi mennyt pieleen, varsinkin koska olin yksin enkä täysin tiennyt mitä ympäristössä tapahtuu."

A nyökkäsi ja pyysi, että B kertoisi niistä muista kepposista. "Saadakseni vaihtelua iskuihin, etten siis pelkästään rikkoisi ikkunoita ja autonrenkaita, kävelin yhden päivän ympäri kaupunkia katsoakseni eri vaihtoehtoja. Huomasin, kuinka paljon sähköjohtoja oli esillä kaikkialla, lähinnä erilaisia valaistukseen liittyviä, mutta myös erilaisia vaijereita,vaijereita jotka vakavoittavat sähkötolppia ja radiomastoja. Ajattelin, että nämä piti jotenkin saada poikki, joten menin ostamaan voimapihdit parilla sadalla [kruunulla].

Olen vasta käyttänyt niitä pari kertaa, mutta voin kertoa, että voimapihdeillä voi tehdä vaikka mitä tuolla ulkona. Esimerkiksi niillä pääsee käsiksi tasoristeyksien varoitusvaloihin, mikä meitä kiinnostaa nyt kun aiomme ryhtyä häiritsemään junaliikennettä. Mikäli katkomme näiden varoitusvalojen kaapelit, saamme aikaan merkkivirheen, mikä johtaa siihen, etteivät junat voi ajaa siitä täydellä vauhdilla. Alennettu nopeus tarkoittaa myöhästymisiä, joka on lähes yhtä hyvä kuin perutut vuorot, plus että saamme sen aikaan yksinkertaisemmilla keinoilla kuin dynamiitti.

Myös kiskojen varrella on varoitusvaloja ja mitä useampiin paikkoihin iskemme, sitä suuremmat lienevät häiriöt, varsinkin mikäli nämä paikat sijaitsevat kahden aseman välillä, jossa juna olisi muuten kulkenut täyttä vauhtia. Ajattele mikäli saisimme yhdessä muutaman muun aktivistin kanssa tehtyä yhteisen iskun kaikilla niillä rautateillä, jotka johtavat pääkaupunkiin, esim. maanantai-aamuna! Millainen kaaos sitä seuraisi. Meidän täytyy tehdä se!"

Molemmat nauroivat iloisesti. "Olen kokeillut voimapihtejä katuvaloihin muutassa paikassa tässä lähellä joissa sähkökaapeli kulkee lamppuun telinettä pitkin ja on näin helposti katkaistavissa. Valaistus siellä on melko uutta, enkä ymmärrä miksi he ovat ryhtyneet käyttämään sellaista rakennetta, mutta he ovat joka tapauksessa tehneet sabotoinnin meille helpommaksi. Olen kokeillut pihtejä myös yhteen teräsvaijeriin, eikä ollut mitään ongelmia katkaista sitä, joten uskon että työkalusta tulee olemaan meille paljon hyötyä vastaisuudessa."

B mietti hetken itsekseen, mutta kääntyi sitten nopeasti A:ta päin. "Sinä! Minulla tuli mieleen yksi asia. Muistatko kun keskustelimme vakuutusyhtiöistä viimeksi ja siitä maksaisivatko he kaikki kohonneet kulut? Lehdessä luki jotain mielenkiintoista pari päivää sen jälkeen kun rikoit päiväkodin ikkunat. Lehti oli kirjoittanut artikkelin siitä, kuinka päiväkotia oli vandalisoitu, heidän sanoin, sekä että joku kunnan ukko kommentoi asiaa. Hän sanoi, että uudet ikkunat ostettaisiin varoilla joiden oli suunniteltu menevän mm. tuleviin korjaustöihin. Kunnan eri päiväkotien ikkunoita ei vakuuteta, koska vakuutusmaksut ovat niin korkeita, ja he ovat ilmeisesti valmiita ottamaan riskin vakuuttamattomilla ikkunoilla. Sehän on uskomatonta, minkälaisen vaikutuksen saamme aikaan nopeasti täällä!" A nyökkäsi ollen samaa mieltä ja he päättivät suosittaa uusia iskuja jo samana iltana, vasaran ja voimapihtien avulla.

Seuraavat viikot lähtivät molemmat toverit ulos pimeyteen usein, vaihtelevin tuloksin. Jokainen isku antoi tosin arvokasta kokemusta, ja tuo alussa tuntunut hermostuneisuus väheni huomattavasti. Molemmat pyrkivät tekemään mahdollisimman erilaisia iskuja, jotta oppisivat parhaimmat keinot iskeä erityyppisiin kohteisiin. Vähitellen he huomasivat myös ettei ilta ollut kaikista paras aika iskeä kaikkiin kohteisiin. Useisiin kohteisiin voidaan iskeä päivänvalossa ilman että kukaan huomaa, koska valolaitteistoja kukaan ei osaa kaivata ennen kuin tulee pimeää.

Pimeässä he tietenkin aina pukeutuivat tummiin vaateisiin, sekä käyttivät kunnon naamiointia joka tilanteessa. Ennen kuin he aloittivat yhteiset iskunsa, oli molemmilla kommandopipot, jottei kukaan tunnistaisi heitä. Vaikka valvontakamera kuvaisi heidät jossain, suojaisi naamiointi heitä hyvin. He käyttivät iskuissa myös hanskoja, osittain siksi, että sulautuisivat paremmin pimeään, mutta ehkä ensisijaisesti suojatakseen kädet lasinsiruilta, tikuilta ja muulta.

Yhdessä tilanteessa B sai lasinsiruja kunnolla päälleen juuri rikkomastaan ikkunasta, jonka takia molemmat ymmärsivät, että he tarvitsivat jotain suojatakseen silmiä, ettei tapahtuisi mitään mikä vahingoittaisi näköä. Molemmat pitivät turvallisuutta yhtenä tärkeimmistä asioista. Sen lisäksi, että he suojautuivat lasinsiruilta ja muilta, oli myös tärkeää käyttäytyä mahdollisimman hillitysti, niin iskun aikana kuin yksityisestikin. Turhaa puhetta piti myös välttää.

Harvat asiat ovat vaarallisempia kuin liikaa puhuminen. Lukemattomat tavalliset rikolliset eivät jää kiinni siksi, että olisivat jääneet rysän päältä kiinni tai tehneet jonkun virheen rikoksen aikana, vaan koska he kehuskelevat jälkeenpäin tekemisistään. Tietenkin tovereiden täytyy voida vaihtaa kokemuksia jotteivät samat virheet toistuisi, mutta keskusteluja on käytävä naamatusten, ei ikinä puhelimen välityksellä, eikä ikinä jonkun ulkopuolisen ollessa paikalla. Samalla kun A ja B aloittivat iskut aloittivat he myös hyvin suunnitellun treenaamisen.

Molemmat olivat laiminlyöneet kuntonsa useiden vuosien ajan, mutta myös B:n vatsanympärykselle piti tehdä jotain. Päämääränä oli mailin juokseminen pysähtymättä ja se, että pystyttäisiin kävelemään pidempiä matkoja painavan varustuksen kanssa. Fyysisen harjoittelun ohessa molemmat käyttivät hartaasti aikaa teoreettiseen tiedon kehittämiseen, sellaiseen jota he voisivat myöhemmin kokeilla käytännössä; kaikkea selviämisestä metsässä palopommien ja vastaavien rakentamiseen.

Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa myös parempaa terveyttä, joka saattaa olla iso etu tulevaisuudessa kun sairaanhoito on romahtanut. Jossain vaiheessa B otti esille kysymyksen siitä, pitäisikö heidän antaa itselleen jokin nimi. Mutta sekä A että B nauroivat asialle, koska tiesivät kuinka naurettavia nimiä kaikilla aikaisemmilla vastarintaliikkeillä oli ollut, ja koska lähes kaikki olivat päättyneet siihen, että johto kehui järjestön ylivertaisuutta samalla kun toiminta rakentui ainoastaan internetsivuun ja postilokeroon.

Kukaan ei läpivie vallankumousta ainoastaan internetillä ja postilla. Kaikki pohjautuisi toimintaan, toisin sanoen ideaan suorista iskuista vihollisen kimppuun hamaan tulevaisuuteen asti, iskuista, joita tekisivät yksittäiset yksilöt tai yksilöiden verkosto. Ensin täytyy olla idea, ja mahdollinen järjestö vasta joskus paljon myöhemmin. Ainut mitä tarvitsee tietää on miksi taistelee, kuka on vihollinen ja kuinka sitä vastaan taistellaan eikä vihollista voi paljoa vahingoittaa internetsivulla. Sekä A että B olivat samaa mieltä siitä, että idea oli tärkein ja ettei postilokeroa tai internetsivua tulisi ikinä olemaan.

B oli kuitenkin miettinyt lauseen, jonka hän näki mielessään maalattavan tulevaisuudessa seiniin ideansa iskulauseena ja jonka lyhenne ilveilisi viholliselle, mutta sitä hän ei kertonut A:lle. Hänen mielestään oli harmillista, ettei lauseella ollut samaa hienoa sointua ruotsiksi kuin englanniksi, mutta toisaalta tänä päivänä ilmaistiin niin paljon englanniksi, että tässä asiassa voisi armahtaa ... vain sisältöhän tarkoittaa jotain, eikä etiketti.

EPILOGI

Teksti Vallankumous hyvinvointivaltiossa ei tietojen mukaan ainoastaan perustu todellisuuteen vaan molempien tovereiden sanotaan olevan täydessä touhussa suorittamassa sitä, minkä ovat päättäneet. Lisäksi ainakin yksi toveri on liittynyt heidän seuraansa ja huhujen mukaan useat vallankumoukselliset ympäri maata ovat aktivoituneet nopeuttaakseen ja myötävaikuttaakseen välttämätöntä vallankumousta.

Koska vallankumoukselliset ovat tietoisesti päättänet pitää poliittisen propagandan poissa toimistaan ei vallankumousta olla vielä huomioitu mediassa, mutta paikallislehdet kannattaa silti lukea tarkkaavaisesti. Paljon tovereidemme toimista päätyy lehtiin, koskien tuhotöitä, sabotaasia ja "vandalismia" - siitä suuri osa on vallankumouksellista. Jokainen armeija tarvitsee tosin alati uusia sotilaita, niin myös armeija, joka aikoo tehdä vallankumouksen hyvinvointivaltiossa. Jokaisen uuden toverin myötä, joka liittyy vallankumoukseen ja aktiivisesti taistelee sen eteen, tulee voitto yhä lähemmäksi, joten harjoittele, opiskele ja ennen kaikkea toimi vallankumouksen eteen!

Ajattele, mitä tekstissä mainittu amerikkalainen on aiemmin sanonut: "Sota on vallankumouksellisen suuri mahdollisuus!" Sota riehuu juuri nyt useissa paikoissa maailmalla, eteenkin Lähi-idässä, ja milloin tahansa voi puhjeta uusia, jotka muuttavat maailman tilaa meidän eduksemme.

Kun suurvalta on kiireinen muualla, ei se pysty lähettämään joukkoja maahamme ja ainoat viholliset ovat maamme rajojen sisällä. Poliisien määrä on kuitenkin Ruotsissa rajallinen. Tilanne ei voi kuitenkaan pahentua, siitä voi vain tulla akuutimpi (joka myös tarkoittaisi parannusta), joten itse olen erittäin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Joko voitamme tai kuolemme, nöyryytyksen aika on joka tapauksessa pian ohi!

Kamrat M

-Kamrat M, Aryan Defense League-Sweden (ADL-Sverige), 2004

Lotta Miekka / www.kansallissosialismi.com


http://www.kansallissosialismi.org/poliittista_vainoa.php

Strasserismi – sisäinen vihollinen

Blogin pääsääntöisesti tiedottavasta linjasta poiketen julkaisuun pääsee kantaa ottava artikkeli suoraan Kansallisesta Vastarinnasta lainattuna. Artikkelin sanoma sopii luonnollisesti myös meidän olosuhteisiimme, alati laajenevan kansallismielisen toiminnan yhdeksi ohjenuoraksi.

____________________


Yksi taistelumme pahimmista vihollisista on sisäinen vihollinen (ns. kansallismielisen liikkeen sisällä). Tällä vihollisella on monia kasvoja, ja se esiintyy erilaisissa ideologisissa ja poliittisissa asuissa. Olemme päättäneet kutsua kaikkia näitä vihamielisiä suuntauksia yhteisellä nimellä strasserismi.



-- Nationellt Motstånd --

http://www.patriot.nu/artikel.asp?artikelID=907

KUVA: Mustan rintaman lehti vuodelta 1934.
Kannessa esiintyy järjestön musta lippu
ja sen symboli, vasara ja miekka.

Tämä artikkeli julkaistiin alun perin Vastarintaliikkeen sisäisessä koulutuselimessä. Katsomme nyt kuitenkin tarpeelliseksi julkaista nämä tärkeät faktat laajemmalle lukijakunnalle ja erityisesti kansallismielisille taistelijoille. Artikkelia on lyhennetty ja muokattu.

On syytä selventää, ettemme käsittele tässä ainoastaan tiukasti määriteltyä ideologiaa, ns. strasserismia, vaan erilaisten suuntausten laajempaa sukulaisuutta, jonka olemme määritelleet nimen strasserismi alle. Olemme todenneet, että niillä kaikilla on samankaltaiset keinot ja vaikutukset, ja että niiden puolestapuhujat (joskus vaistomaisesti) löytävät toisensa ja tekevät yhteistyötä meitä vastaan.

Ensiksi haluan selventää, mikä on tunnusomaista geneeriselle strasserismille. Päällimmäinen tunnusmerkki on aatteemme pohjimmaisen periaatteen suhteellistaminen. Tämä periaate on biologinen peruskivi rotu. Kaikki poliittiset ajatuksemme pohjaavat tälle rodulliselle perusperiaatteelle. Tämä voidaan selittää seuraavalla mietelauseella:

”Hän, joka hyödyttää rotua luonnon palvelijana, ja hän, joka hyödyttää kansallissosialismia rodun palvelijana – hän palvelee hyvää. Hän, joka ei tätä tee, palvelee pahaa.” (Colin Jordan)

Tästä mietelauseesta voimmekin ammentaa kaikki ajatuksemme ja jopa kantamme moraaliin, uskontoon jne. Geneerinen strasserismi pyrkii, eri syistä, suhteellistamaan meille absoluuttisen rodun käsitteen. Se puolustaa kaikkia muita selitysmalleja, usein samankaltaisia ja näennäisesti sukua olevia. Syvempi analyysi paljastaa ne kuitenkin päinvastaisiksi.

Strasserismi pyrkii korostamaan muuta, kuten esim. sosialismia käsitteessä kansallissosialismi, sekä argumentoimaan sen puolesta, että taloudellisilla, sosiaalisilla ja oikeudellisilla kysymyksillä sekä luokkaseikoilla on jonkinlainen etusija (rotuperiaatteen sijasta). Tämän mallin mukaan muita asioita voidaan korostaa perusperiaatteen kustannuksella, esim. kulttuuria, etnisyyttä tai hallitusta. Lisäksi sille on ominaista puoltaa rodulle tuhoisia oppeja (kristinuskoa) ja korostaa ”perinnettä” yms.

Toinen tärkeä piirre geneerisessä strasserismissa on ns. johtajaperiaatteen hylkääminen sekä käsitteen ”järjestö” vaihtaminen nimikkeisiin ”riippumattomuus” ja ”verkostoituminen”.

Tämä kaikki merkitsee, että kyseessä on häiritsevä ja kumouksellinen voima, joka vaikuttaa hämmentävästi ja negatiivisesti. Tällaiset harhaopit muodostavat uhan rodulle, sillä ne yrittävät aiheuttaa hämmennystä snobismilla, intellektuellilla hiustenhalkomisella ja perusteettomilla teoreettisilla ajatuksilla tai jopa naamioituneella anarkismilla.

Historiallinen tausta

Oikea strasserismi on saanut nimensä veljesten Gregor (1892–1934) ja Otto (1897–1974) Strasserin mukaan. Veljekset tunnetaan siitä, että he johtivat ”kansallissosialistista” vastarintaa Hitleriä vastaan. Heissä henkilöityy, hyvästä syystä, ”sisäinen” Hitlerin ja kansallissosialismin vastainen kamppailu.

Sekä Gregor että Otto olivat NSDAP:n (Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen) jäseniä, mutta heidän ja Hitlerin välillä esiintyi valtataistelua jo alusta asti. Hitler oli itsestään selvä johtaja, mutta intellektuelleilla Strasserin veljeksillä oli suurta vaikutusta moniin ihmisiin, niin NSDAP:ssä kuin sen ulkopuolellakin. Heidän vallassaan oli esim. puolueen suurin kustantaja, Kampf-Verlag, joka julkaisi useita päivälehtiä sekä monia kirjoja ja kirjoituksia.

Goebbels, joka oli aluksi Strassereiden lähin työtoveri, oli yksi heistä, joka ymmärsi myöhemmin, että Strassereiden ajatuksista puuttui sisältöä – he olivat ”onttoja”. Hän kirjoitti myös päiväkirjassaan – joskin huolestuneena – että Strasser-siipi voitti heidät intellektuellin materiaalin (kirjojen, kirjoitusten) tuottamisessa, ja että heidät saatettiin päihittää vain kansanpuhujina.

Jo tuolloin, 20-luvulla, huomattiin rotukysymyksen suhteellistaminen ja taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten korostaminen. Strasser-siipi yhdisti myös monia ajatussuuntauksia, jotka olivat toistensa vastakohtia. Niitä yhdisti vain kätketty ja pahantahtoinen Hitler-vastaisuus.

Yritys muuttaa 25:tä kohtaa

Kun Hitler istui vankilassa johdettuaan vallankaappausta Münchenissä 1923, ottivat Strasserin veljekset muiden muassa puolueen johdon käytännössä omiin käsiinsä. Julius Streicher erotettiin puolueesta ”vulgaarin antisemitismin” vuoksi. Vapauduttuaan Hitlerin ei ollut helppoa saada puolueen johtoa takaisin käsiinsä. Veljeksillä oli vahva ote Pohjois-Saksasta, minkä lisäksi Hitlerille oli langetettu matkustus- ja puhekielto pohjoisessa. Tätä käytettiin häntä vastaan; Strasserit liittolaisineen järjestivät kokouksen Pohjois-Saksassa, jonne Hitlerillä ei ollut asiaa. Hitler lähetti sinne edustajakseen Gottfried Federin (puolueen 25 kohdan laatijan) – tietoisena siitä, että veljesten aikomuksena oli tehdä muutoksia NSDAP:n puolueohjelmaan.

Vastauksena tähän Hitler järjesti suuren johtajainkokouksen Bambergissä, missä hän onnistui estämään Strasser-siiven yritykset ja palauttamaan asemansa johtajana.

Pakotettu kompromissiin

Epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Hitler oli päättänyt päästä valtaan vaalien kautta. Tästä tiestä tuli epäilemättä pitkä ja vaikea. Tämän ja strasseristien vahvan aseman vuoksi hänen oli pakko tehdä kompromissi. Oli nimittäin olemassa riski, että strasseristit saattoivat aiheuttaa vakavan kahtiajakautumisen puolueessa. Tämä olisi tehnyt Hitlerin suunnitelmista lopun. Siksi hänen tuli nyt edetä varovaisesti ja vahvistaa otettaan puolueesta hiljalleen mutta varmasti.

Yritys hajottaa puolue

Otto Strasser jätti NSDAP:n lopulta vuonna 1930. Hänen yrityksenään oli hajottaa puolue, minkä hän teki selväksi julkaistessaan muiden loikkareiden kanssa manifestin ”Sosialistit jättävät NSDAP:n”. Tässä manifestissa Otto Strasser vaati mm. kaikkien tuotantovälineiden kansallistamista. Lisäksi hän syytti Hitleriä siitä, että tämä olisi Berliinin aluejohtaja Goebbelsille lähettämässään kirjeessä kehottanut Goebbelsiä ”häikäilemättömään puhdistukseen” kaikista ”salonkibolsevikeista”. Manifesti on sinällään todiste strasseristien ottamasta etäisyydestä kansallissosialismin perusperiaatteisiin.

Tämän jälkeen Strasser perusti ns. Mustan rintaman (Die Schwarze Front), joka oli osittain salainen sosialistinen ja kumouksellinen järjestö. Sen johtoajatuksena oli syvä vihamielisyys Hitleriä kohtaan.

Stennesin kapina

Kun hallitus uhkasi kieltää NSDAP:n, antoi Hitler SA-joukoille käskyn, etteivät ne saisi kantaa tuliaseita. Tätä käytettiin syynä kapinaan SA:n sisällä. Kapinaa johti itäisen SA:n johtaja, kapteeni Walther Stennes (josta tuli ainakin myöhemmässä elämässään Neuvostoliiton vakooja). Sittemmin on käynyt ilmi mm. Otto Strasserin omien tietojen myötä, että kapinan rahoittivat juutalaiset osapuolet (Silverberg ja Wolff). Kapinan aikana Strasser ja Stennes väittivät, että Hitler oli pettänyt ”sosialismin”, ja että aseellinen vallankumous oli ainoa oikea tie. Stennes johti myöhemmin toistakin NSDAP:stä irtautunutta ryhmää, joka kutsui itseään Riippumattomaksi kansallissosialistiseksi taisteluliikkeeksi (Unabhängige nationalsozialistische Kampfbewegung). Ryhmä omistautui lähinnä vastustamaan NSDAP:tä.

Tukea suurpääomapiireiltä

Eräs Mustan rintaman NSDAP:hen kohdistuneista syytöksistä oli, että se olisi ottanut vastaan lahjuksia saksalaisilta teollisuusmiehiltä (Krupp, Thyssen jne.). Tiedämme tosin nyt, ettei NSDAP koskaan saanut pikkurahaa enempää – lähinnä kansallismieliseltä teräsporho Emil Kirdorfilta. NSDAP rahoitti toimintansa etupäässä jäsenmaksuilla sekä tapaamisten pääsymaksuilla, lehtien myynnillä, kirjoituksilla ja kirjoilla jne.

Musta rintama sen sijaan sai tukea paljon pahemmalta lahjoittajalta: juutalaisilta Silverbergiltä, Wolffilta ym. Tämä johtui siitä, että heidän intressinsä olivat samansuuntaiset, ts. pyrkimys tuhota NSDAP.

Hajoamisen uhka

Samaan aikaan, kun Otto Strasser kampanjoi NSDAP:tä ja Hitleriä vastaan (karkeasti mustamaalaamalla), hyväksyivät Goebbels ja Göring hänen veljensä Gregorin johtavaksi jäseneksi puolueessa. NSDAP saavutti valtaa, mutta hajoamisen uhka leijui jatkuvasti ilmassa Gregor Strasserin puutteellisen lojaaliuden vuoksi.

Tästä muodostui Hitlerille hyvin vakava pulma, sillä Strasserin hallussa olevat lehdet kritisoivat Hitleriä varovaisesti ja ovelasti, esim. letkauttamalla, että ”kansallissosialismi on Hitleriä suurempaa”. Silti ne sallivat avoimet hyökkäykset Göringiä ja Goebbelsiä kohtaan. Toimet Strasseria vastaan tällaisena herkkänä aikana olisivat saattaneet johtaa hajoamiseen ja voittounelmien kaatumiseen. Hitlerin oli siksi pakko tehdä kompromissi; hänen oli pakko hyväksyä Gregor Strasser, vaikkakin tietoisena tämän puuhista. Mainittakoon myös, että Gregorin veli vaikutti samaan aikaan piilosta käsin, aiheuttaen kaikenlaisia ongelmia.

Goebbels toteaa silloisessa päiväkirjassaan, että vihamielinen lehdistö suhtautui hyvin Gregor Strasseriin, toisin kuin muihin johtajiin. Tämä, jos joku, oli painava todiste siitä, että Strasserissa oli jotakin outoa. Voidaankin olettaa, että Strasser nähtiin mahdollisuutena hajottaa NSDAP. Hänen suhteellisuutensa rotu- ja juutalaiskysymyksessä tekivät hänestä ”kompromissien miehen”, ts. henkilön, jonka kanssa saattoi tehdä ”kauppoja”.

Suuri petos

Kun NSDAP seisoi jo voiton kynnyksellä, antoi Gregor Strasser yhtäkkiä periksi. Hän väitti, ettei NSDAP koskaan pääsisi valtaan, ja että Hitler teki väärin ajaessaan kovaa linjaa. Vallankumouksellinen sosialisti Strasser ehdotti kompromissia ja hallituskoalitiota hyvin taantumuksellisten osapuolien kanssa. Hitler kieltäytyi, sillä hänen tavoitteenaan oli valtakunnankanslerin virka ja NSDAP:n hallitusvalta – tämä tai ei mitään. Strasser-siipi lietsoi tappiomielialaa puolueessa (vain joitain kuukausia ennen Hitlerin valtaantuloa). Lopulta paljastui totuus: Gregor Strasserille oli tarjottu valtakunnankanslerin paikkaa sitä vastaan, että NSDAP hajoaisi.

NSDAP:n johtajat kutsuttiin kokoukseen, sillä puolueen hajoaminen oli jo käsillä. Strasserismi oli vaikuttanut moniin johtajiin ja laskenut heidän mielialaansa. Hitler oli valmis tekemään itsemurhan, mikäli hän ei onnistuisi vakuuttamaan aluejohtajiaan siitä, että nämä pysyisivät puolueessa eivätkä seuraisi Strasseria. Hitler onnistuikin vakuuttamaan heidät, mistä tuli Strasserin loppu. Hänet pakotettiin jättämään puolue, ja vain joitain kuukausia tämän jälkeen, 30. tammikuuta, Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi. Hitler, kompromissiton periaatteen mies, oli voittanut. Kansallissosialismi tuli valtaan Saksassa Strasserin veljesten juonittelusta huolimatta.

Soluttautumista ja vakoilua

Mitä Gregorin veli Otto sitten puuhasi tuona aikana? Aivan, hän koetti täydestä sydämestään tuhota niin paljoa kuin mahdollista. Hän oli mestari levittämään valheita johtavista kansallissosialisteista, erityisesti Hitleristä. Hän oli myös lietsonut Stennesiä ja monia muita kapinaan.

Otto Strasserin Musta rintama värväsi myös tyytymättömiä NSDAP:n jäseniä kritisoimalla Hitleriä siitä, että tämä yritti päästä valtaan vaalien kautta. Hän oli ”pettänyt sosialismin” ja – he väittivät – hän oli antanut myydä itsensä teollisuusmiehille. He väittivät, että ainoa tie valtaan kävi väkivaltaisen sosialistisen vallankumouksen kautta. Otto Strasser kehotti värvättyjä NSDAP-jäseniä pysymään puolueessa ja muodostamaan siellä salaisen vallankumouksellisen rintaman, ts. sabotaasi- ja vakoiluryhmän. Monet näistä henkilöistä eivät ymmärtäneet, että strasseristit – ja pidemmän päälle Siion – käyttivät heidän antamiaan tietoja vastustaakseen Hitleriä ja NSDAP:tä. Siksi Mustan rintaman jäsenet olivat itse asiassa vihollisen vakoojia.

Musta rintama – musta propaganda

Juutalainen toht. Kurt Hiller, joka tutustui Otto Strasseriin tämän pitkän Tšekkoslovakian-vierailun aikana, kirjoitti: ”Aina vuodesta 1930 alkaen, ensin Saksassa ja sitten maanpaossa, hän [Strasser] kävi pettämätöntä ja urhoollista taistelua tuota ihmissutta [Hitleriä] vastaan Saksassa.”

Musta propaganda on erittäin valheellista propagandaa, jonka tarkoituksena on panetella, turmella ja hämmentää ovelasti muodostetuilla valheilla. Tällainen propagandan muoto sopii siksi hyvin Otto Strasserin järjestöön, Mustaan rintamaan.

Sefton Delmer oli brittien johtava asiantuntija mustassa propagandassa toisen maailmansodan aikana. Hän oli myös vastuussa mustasta radioasemasta nimeltä Gustav Siegfried Eins (jonka tärkein työntekijä oli strasseristipakolainen, joka oli naimisissa juutalaisnaisen kanssa). Delmer kirjoittaa omaelämänkerrassaan Trail Sinisterissä, että yksi hänen esikuvistaan oli salainen musta propagandaradio Tšekkoslovakiassa. Tuota radiota ohjasi Otto Strasser, ja sitä hoiti toinen strasseristi, radioinsinööri Rudolf Formis, joka pakotettiin lähtemään Saksasta hänen paljastuttuaan sabotoijaksi. Tämä salainen radioasema levitti mitä kummallisimpia tarinoita mm. Hitleristä. Mainittakoon, että huhut johtavien kansallissosialistien seksuaalisista perversioista juontuvat juuri Otto Strasserin toiminnasta.

Strasserin mustaa radiokanavaa rahoittivat juutalaiset, ja se toimi Tšekkoslovakian hallituksen suojaamana.

Maanpetos

Juutalainen Fritz Max Cahen kirjoittaa kirjassaan Men Against Hitler, että hänellä oli Hitlerin vastaisen ”saksalaisen” vastarinnan johtajana säännöllisiä tapaamisia Otto Strasserin kanssa. (Mainitsemisen arvoista on myös Otto Strasserin yhteydet Ranskan juutalaisiin sisäministereihin sodan alussa.)

Toukokuussa 1939 Strasser antoi käskyn Mustan rintaman jäsenille. Käsky sisälsi mm. nämä sanat: ”Mustan rintaman [salaisten] joukkojen Saksassa täytyy tehdä yhteistyötä muiden hallituksen vihollisten kanssa sen tuhoamiseksi.”

Saksan miehitettyä Ranskan Otto Strasserille tuli kiire Englantiin, jonne hän ei kuitenkaan päässyt. Sitten hän suuntasikin Portugaliin, mistä englantilaiset auttoivat hänet turvaan Kanadaan. Tämän jälkeen Strasser auttoi liittoutuneita näiden propagandasodassa Saksaa vastaan.

On siis päivänselvää, että Otto Strasser taisteli omaa kansaansa, rotuansa ja maatansa vastaan. Näin hän teki jopa sodan aikana, mikä kaiken järjen mukaan voidaan rinnastaa maanpetokseen.

Strasserismi tänään

Käyttääkö vihollinen strasserismia tänään estääkseen todellisen Siionin vastaisen vastarinnan? Vastaus on kyllä. John Tyndall on edesmennyt BNP:n johtaja, jonka syrjäytti Nick Griffin, vanha strasseristi. Hänellä ei ollut todisteita, mutta hän olettaa artikkelissaan ”Enemy finger in the pie?”, että vihollinen kouluttaa soluttautujia ja opettaa heitä strasserismiin, jotta he voisivat hyökätä kansallismieliseen liikkeeseen sisältä käsin. Hän kirjoittaa niin ikään: ”En tuolloin ottanut huomioon – tosin tein sen myöhemmin – että heidän ilmeisen typerissä toimissaan saattoi olla jotain suunnitelmallista; ”strasseristinen” politiikka saattoikin olla taitavasti suunniteltu kiila entisen NF:n (National Frontin) jäänteisiin. Se olisi taannut NF:n hajoamisen jatkossakin.”

Valitettavasti strasserismi puhuttelee monia nykypäivän ihmisiä – ilman, että heitä tarvitsisi kouluttaa tai värvätä vihollisen agenteiksi. Taisteluumme vaikuttaa myös modernin maailman ja liberaalin demokratian hajottava vaikutus. Vaikka nykyihminen olisikin ”kansallismielinen”, hänen ajatteluaan ja toimintaansa ohjaa kuitenkin nykymaailman (juutalaistunut) kulttuuri ja arvot. Nykyajan demokraattinen ihminen reagoi kielteisesti nähdessään järjestön, jossa vallitsee hierarkkinen järjestys, ja joka vaatii jäseniltään lojaaliutta tuossa järjestössä. Nykyihminen saattaa pitää tuollaista järjestöä lahkona, etenkin, kun hän vertaa sitä siihen demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa hän elää ja jossa hän on osana. Mitä rappeutuneempi yhteiskunta on, ja mitä syvemmin demokratia on vaikuttanut ihmisiin, sitä todennäköisemmin strasserismi puhuttelee ”kansallismielisiä”.

Kansallissosialistin tulisi myös muistaa, että kaikessa on loppujen lopuksi kyse biologisesta perustasta, rodusta. Strasserismia voi siksi pitää suuntauksena, joka puhuttelee niitä ”kansallismielisiä”, jotka ovat rodullisesti epäilyttäviä.

Vastarintaliikkeen tehtävä on tietysti vaikuttaa tällaisiin ihmisiin niin paljon kuin mahdollista, koska useimmat heistä ovat todennäköisesti omaksuneet jonkin strasserismin muodon puutteellisen tiedon vuoksi. Yhtä kaikki, tämän aatesuuntauksen uhka on yhä olemassa, ja meidän täytyy olla aina varuillamme niiden kanssa, jotka eivät koskaan tule muuttumaan. Niin ikään meidän tulee pitää silmällä niitä, jotka käyttävät näitä harhaoppeja aseena meitä vastaan. Ole siis tarkkana ja muista, etteivät kaikki ”kansallismieliset” ole kansallismielisiä.


http://patriootti.com/artikkeli/strasserismi__sisainen_vihollinen

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

"Iisalmen rasismirikokset"

Savon Sanomat keskiviikkona 24.8.2011:











Jatkoa höyryämiselle, urheiden hupparityyppien "analyyttisilla" lausunnoilla siivitettynä. Savon Sanomat torstaina 1.9.2011:






Aivan ensimmäisenä asiasta uutisoi Ilta-Sanomat 23.8.2011:
Poliisi: Rasismi ryöpsähti Iisalmessa

Blogissa aikaisemmin julkaistuja leikkeitä Iisalmen Sanomista, aiheeseen liittyen:
Kaupunkitilan käyttöä mielipiteen ilmaisuun

lauantai 8. lokakuuta 2011

Taistele vastaan! -seminaari, Helsinki 22.10.2011



Lisätietoja seminaarista tullaan julkaisemaan tapahtumaviikolla.

More info about the seminar will be published on the week of the event.


http://patriootti.com/tv_seminaari

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

KANSALLINEN VASTARINTA nro. 1/2011

Vihdoinkin ulkona! Pitkästä aikaa pro-valkoinen ja vallankumouksellinen lehtijulkaisu kotimaassamme, ja vieläpä puhtaasti kansallissosialismin asialla!

Kansallinen Vastarinta -lehti on Suomen Vastarintaliikkeen julkaisu. Lehti käsittelee poliittisia, ideologisia, historiallisia ja kulttuurillisia asioita. 16 sivua, ensimmäisen numeron painos 1000 kpl.









Lainaus Kansallisen Vastarinnan nettijulkaisusta:
Kansallinen Vastarinta nro. 1/2011, 16. sivua.

Lehden sisällöstä:

Suomen Vastarintaliike – Vapauskamppailua elämän ja selviytymisen puolesta
Henrik Holappa esittelee artikkelissaan Suomen Vastarintaliikkeen perustamisen ja olemassaolon syitä sekä selvittää sen periaatteita ja päämääriä sekä kansallissosialistista ideologiaa.

Luonnonmukainen ravinto
Kimmo Saarela kirjoittaa luonnonmukaisesta ravinnosta. Lisäaineravinto ja ulkomailla valmistettu ruoka, jota myydään usein ”kotimaisena”, on viime vuosina tullut yhä yleisemmäksi. Ruoasta on pyritty tekemään keinottelun ja rahantuoton väline, mikä sotii kansallissosialistista ihannetta ja sen edustamia terveellisiä arvoja vastaan.

Kansallissosialismi kasvaa luonnosta
Luonto ja luonnollisuus ovat kansallissosialistisen aatteen peruspilareita. Kansallisen Vastarinnan päätoimittajan Juuso Tahvanaisen artikkeli perehtyy kansallissosialismin luonnosta nousemiseen ja siihen, kuinka selviytyminen on sidoksissa rinnakkaiseloon luonnon kanssa.

Mitä sinä voit tehdä?
Vinkkejä ja ohjeita, miten voit auttaa Suomen Vastarintaliikettä ja Kansallista Vastarintaa.

Lehden ensimmäistä numeroa on saatavilla Kadulle.com -verkkokaupasta. Kansallinen Vastarinta toivottaa lukijoilleen hyviä lukuhetkiä!

Kansallinen Vastarinta -lehden ensimmäinen numero julkaistu, toimitus - 19.09.11


TILAA KADULLE.COM-nettikaupasta!

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Bound For Glory (USA), Mistreat (Fin), P.W.A. (Estonia) @ Helsinki 2.7.2011

Lauantaina 2. heinäkuuta järjestettiin eräässä pääkaupungin baarissa keikka kolmen huippuyhtyeen voimin. Keikkapaikalle saapui runsaasti väkeä ympäri Suomen, suuremmista kaupungeista bussilasteittain, sekä kävijöitä aina Pohjois-Suomesta asti. Edustettuina olivat myös valkoiset veljemme ja siskomme eri puolilta Eurooppaa, varmuudella ainakin Puolasta, Saksasta (Skinheads Leipzig!), Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.




Keikkatapahtuman avasi varmalla esiintymisellään virolainen P.W.A.




Seuraava yhtye, Mistreat, jatkoi tunnelman nostatusta kaikkien tuntemilla legendaarisilla kappaleillaan. Saksalaisen Kraftschlag-yhtyeen Jens veti vierailevana esiintyjänä Mistreatin We're Ready -kappaleen vokaalit mallikkaasti!






Illan viimeisenä esiintyjänä lavalle jyräsi Yhdysvaltojen Minnesotasta kotoisin oleva Bound For Glory, joka esiintymisellään ei varmasti jättänyt yleisöä kylmäksi!

Keikalla oli lisäksi kattava myyntipöytä, jossa oli tarjolla mm. levyjä, T-paitoja ja tyylikkäitä historiallisia tauluja, sekä kadulle.com-kaupan laadukasta, aatteelista kirjallisuutta!

Keikkatapahtuma onnistui mainiosti, ahtaista ja saunamaisen kuumista tiloista välittämättä! Kiitokset järjestäjille ja baarin henkilökunnalle!

Illan päätteeksi eräs outo, mahdollisesti jopa kyttien tilaama valokuvaaja ainakin oppi kantapään kautta, ettei kannata tunkea kuvaamaan ketä tahansa epäilyttävin motiivein.

Lisäksi systeemin kontrollikoneisto ainakin kyttäsi keikkapaikkaa ja -väkeä läsnäolollaan, useiden partioiden ja tunnuksellisten poliisiautojen voimin katujen kulmissa. Jotkut pääsivät sentään repimään huumoria näiden systeemin palkkasotureiden kustannuksella. Kuva tummansinisestä, tunnuksettomasta kyttäautosta:

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Pride-viikko ja vuoden 2010 homokulkueen kaasuisku, yms.

Maanantaina alkaneen Pride-viikon nimissä julkaisen muutaman Metro-lehden uutisen viimevuoden veikeästä Pride-kaasuiskusta.











Viimevuotista Iltalehden uutisointia:
Pride-isku yllätti tutkijan, "Isku viestii vihaa"
Kaikki kolme Pride-epäiltyä vangittu

Pride-kaasuiskusta seurasi neljän kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset kolmelle henkilölle, sekä yhteensä noin 25 000€ korvaukset maksettavaksi, muun muassa 88:sta pahoinpitelystä ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta, kertoi mm. YLE uutiset ja Uusi Suomi 3.5.2011.
Käräjäoikeuden tuomiosta kaikkiaan 74 asianomistajaa valitti hovioikeuteen.

Voimia tuomituille, sympatiat ovat puolellanne!


Hetken kuluttua kaasuiskun jälkeen, Helsingin Setan toimiston ikkunat kokivat kivan yllätyksen, ja toimiston oveen ilmestyi parikin erilaista symbolia, kertoo mm. MTV3 uutiset.




Vuoden 2010 lopulla, lokakuussa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tiloihin kohdistui polttopullo- ja spraymaali-isku, jonka media arveli johtuvan OYY:n sympatioista seksuaalisia painostusjärjestöjä ja "suvaitsevaisuutta" kohtaan. Myös Jyväskylän Setan toimiston ikkunat hajosivat pirstaleiksi yöaikaan joulukuussa. Lähteenä toimii muun muassa HS

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Vaalikapinaa ja -konfliktia 2011




Toiminta- ja tapahtumarikkaan kevään aikana Suomen Vastarintaliikkeen edelläkäyvää tiedottamista vaalien olemattomista vaikutusmahdollisuuksista, kaduilla ihmisten keskuudessa täällä lumedemokratian ja rahan vallan riivaamassa demokratuurissa!


Usko tai älä - mikään ei muutu



Miksi emme äänestä?


Huhtikuun puolella Oulussa, vaalikapina konkretisoitui Kokoomuksen kojulla fyysiseksi konfliktiksi. Tämän runsaasti paisutellusti uutisoidun kahakan myötä Vastarintaliikkeestä tuli eräänlainen "antivaalien" symboli ja liikkeenä selkeä esikuva täysin nykyisestä sairaasta järjestelmästä poikkeavalle terveelle, vallankumoukselliselle vaihtoehdolle.

Kansallisessa Vastarinnassa on tapahtuneesta oma (totuudenmukaisempi) uutinen, "Oulun mellakka" - kävikö näin?, mutta laitan alle pari parhaimmasta päästä olevaa skannattua valtamedian uutista kyseistä konfliktia ja Vastarintaliikettä koskien.


Rasismitutkija varoittaa kokoomuksen vaalitilaisuudessa mellakoineesta liikkeestä. Iltalehti 11.4.2011






Vaalikahakoitsijoilla yhteys Ruotsiin ja Norjaan - Helsingin Sanomat 12.4.2011





Ensimmäisissä uutisissa ja lehtien pääkirjoituksissa koskien tätä kahakkaa, oli jälleen huvittavaa huomata millä tolalla (poliittisen) valtamedian journalismi tosiaan on. Useita asiavirheitä, esimerkiksi liikkeen nimi tai poliittinen suuntaus väärin, yksityiskohdilla mässäily ja kauhistelu (muka jokaisella kahakoitsijalla luotiliivit, oikeasti vain yhdellä oli, jälkeenpäin päivitetyn uutisen mukaan) sekä yleistä panikointia samalla sulkien silmät todellisilta ongelmilta ja vaaroilta.

Positiivista oli sentään huomata yleinen suosio tapahtunutta konfliktia ja Vastarintaliikettä kohtaan!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

tiistai 15. helmikuuta 2011

Kaupunkitilan käyttöä mielipiteen ilmaisuun


Täysin vilpitön viesti, joka nähtävästi ylitti uutiskynnyksen.


torstai 6. tammikuuta 2011

David Duke - Juutalainen Ylivalta (Jewish Supremacism)


Vuosi 2011 lähti hyvin käyntiin, maukkaan suomenkielisen kirjauutuuden siivittämänä!

David Duken kirjoittamaa Juutalainen Ylivalta (Jewish Supremacism) kirjaa saa tällä hetkellä ainakin Huuto.netistä ja Northern Heritagelta!





Sisällysluettelo:

Johdanto suomenkieliseen painokseen
Kirjailijan esipuhe

1. “Juutalaiskysymys”
2. Juutalaisen ylivallan juuret
3. Kristinusko, juutalaisuus ja islam
4. Juutalaiset, kommunismi ja kansalaisoikeudet
5. Juutalainen ylivalta mediassa
6. Juutalaisten poliittinen ylivalta
7. Antisemitismin juuret I: Taloudellinen riisto
8. Antisemitismin juuret II: Rikollisuus ja petollisuus
9. Israel I: Juutalaiseen ylivaltaan perustuva valtio
10. Israel II: Ylivaltaa terrorin avulla
11. Israel III: Petosta Amerikkaa vastaan
12. Holokaustin tutkiminen
13. Juutalaisten johtama invaasio
14. Juutalaisten evolutiivinen strategia ja väitteitä juutalaisten
ylemmyydestä

Loppusanat suomenkieliseen painokseen
Lähdeviitteet

392 sivua

Kirjailijan johdannon voi lukea osoitteessa:
http://juutalainenylivalta.angelfire.com/


Kirjan ilmestymisestä uutisoi myös Musta Sydän, http://www.mustasydan.com/?p=374